Suomen Rotaryt

Rotary on palvelujärjestö ja tämä palvelemisen ihanne on tarkoitus näkyä jokapäiväisessä toiminnassa. Rotary pyrkii olemaan osallisena paremman maailman luomisessa, tasapuolisemman ja oikeudenmukaisemman.

Jäsenemme ovat yrittäjiä, toimihenkilöitä, ammattienharjoittajia, jotka ovat johtavassa asemassa. Näin saamme näkemyksiä eri aloilta.

Rotaryt kokoontuvat kerran viikossa. Tahti on tiivis, mutta Aura sanoo osallistumisprosentin olevan 95:n tuntumassa, ja on klubissa useita 100-prosentinkin miehiä.

Klubin keski-ikä on nyt 59 vuotta. Aura kertoo, että uusia ja myös nuoria jäseniä kutsutaan mukaan vuosittain yksi tai kaksi. Monilla klubeilla on naisjäseniäkin, mutta Ilmajoella naisten mukaan haastamista ei ole kukaan ehdottanut. Miesten rinnalla toimivat heidän puolisonsa Kälyt, joilla on myös omaa avustustoimintaa.

Meidän klubin koko on hyvä. Jos olisi suurempi, niin tulisi jo kokoontumistilakysymyskin vastaan. Nyt mahdumme hyvin krouvin kabinettiin, jossa pidämme viikkokokoukset.

Toiminnassa tärkeintä on nuorisovaihto, jota Ilmajoella on ollut vuodesta 1968 lähtien. Täältä lähetetään pääsääntöisesti joka toinen vuosi vaihto-oppilas. Suosituin vaihtopaikka on löytynyt Amerikasta. Rotaryilla on myös leirivaihtoa ja kesällä kuukauden vaihtojaksoja.

Nyt on aloitettu myös RYLA-koulutus yhteistyössä Ilmajoen ja Kurikan oppilaitosten kanssa. Koulutuksen järjestää Etelä-Pohjanmaan opisto ja sen tavoitteena on innostaa nuoria yrittäjyyteen ja kasvattaa johtajuuteen. Vastaanotto on ollut hyvä, syksyn kurssille osallistui nelisenkymmentä nuorta.

Aura iloitsee siitä, että Ilmajoki on tässä työssä edellä kävijä. Ja myös siitä, että mukaan lähti Kurikan rotaryklubi. Nyt ilmajokisten ja kurikkalaisten oppilaitosten opiskelijoita koulutetaan yhdessä. Koulutus on opiskelijoille ilmaista.

Presidentti Aura ei ihmettele, että osallistumisprosentti Ilmajoen klubissa on edelleen erittäin korkea. Sitä muualla päin ihmetellään ja ihastellaan.

Tämä on hyvähenkinen porukka ja joka viikko saa lisää tietämystä eri aloilta, koska kukin vuorollaan hoitaa illan esitelmän, esitelmöitsijän tai vierailun johonkin tutustumiskohteeseen. Kyllä tällainen avartaa ja opettaa tuntemaan ihmisiä ja ymmärtämään myös eri aloja ja niiden toimintaa.

Aura sanoo koko maailman rotareja yhdistävän yhteiset tavoitteet, joita ohjaa rotaryjärjestön lause: Palvelumieli itsekkyyden edelle. Ilmajoen klubi on aktiivisesti mukana rotaryjärjestön maailmanlaajuisessa avustustoiminnassa. Nyt on loppusuoralla Polio Plussa, joka alkoi jo 80-luvulla. Avustuskohteina ovat myös puhtaan veden saaminen ja naisten lukutaidon kehittäminen, koska on todettu nimenomaan naisten lukutaidon vaikuttavan kaikkeen kehitykseen.

-Meillä on yhdessä myös hauskaa ja se on tärkeä tekijä kun on vapaaehtoisesta toiminnasta kysymys. Olemme myös oppineet arvostamaan toinen toisiamme ihmisinä, toistemme työtä ja osaamista. Mielestäni tämä kaikki kertoo sen, miksi meillä läsnäoloprosentti on 95-100.

Ilmajoen Rotaryklubin presidentti Seppo Aura pitelee kädessään professori, taiteilija Nandor Mikolan klubille 50-luvulla suunnittelemaa korttia, joka on edelleen käytössä. Takana näkyvät muhkeat Rosanoff-pokaalit, jotka kertovat Ilmajoen klubin aktiivisuudesta maailmanlaajuisessa kentässä.

Rotaryklubi kokoontui kunnantalon Kantakrouvissa 80-luvulla. Simo Isotalo löysi kokoelmistaan kuvan, jossa ovat mm. Olavi Lahti (vas.), Antero Luomajärvi, Pentti Alanko, Juho K. Nikkola, Simo Järvi, Lasse Lintala, Jaakko Leppälä ja etualalla Otto Kangas.

"Vaikka se alkuinto on nyt vähän hidastunut, niin mukavaa on vieläkin olla porukassa mukana. Minulle oli 100-prosenttinen läsnäolo hyvin tärkeätä nuorempana. Kun olin miltei vuoden Sveitsissä, hoidin paikkaukset sielläkin. En minä nytkään kovin usein pois ole, on ne niin mukavia kokoontumisia."

===================================================================================

Ilmajoen Rotaryklubi järjesti tunnelmallisen joulutilaisuuden
E-P:n kansanopistolla 15.12.2005.
Avauksen suoritti presidentti Seppo Aura.

Yhdysvalloista vuonna 1905 Paul Harrisin aloitteesta matkaan lähtenyt rotarytoiminta levisi Suomeen 20-luvun lopulla. Helsinkiin perustettiin ensimmäinen klubi 1927. Ajatus rotarytoiminnan aloittamisesta Ilmajoella syntyi 50-luvun alussa.

20-vuotihistoriikissaan Eero Malkola toteaa kantojakin kaskessa olleen, mutta Kauhajoen vajaan vuoden ikäinen klubi tuli nuoruuden innolla kummiksi. Ilmajoen rotaryklubin perustava kokous pidettiin 22.1.1956 Ilmajoen Osuuskassan kokoushuoneessa. Tahti oli vauhdikas, eikä kulunut kuin 26 päivää perustavasta kokouksesta, niin Ilmajoen Rotaryklubi hyväksyttiin Rotary Internationalin jäseneksi.

Tänään maailmanlaajuisessa aatteellisessa palvelujärjestössä on rotariveljiä-ja sisaria 1,2 miljoonaa 166 maassa. Suomessa rotareja on yhtä paljon kuin suurehkossa pitäjässä eli noin 12 000, jotka toimivat 300 klubissa. Ilmajoki kuuluu vanhan Vaasan läänin muodostamaan piiriin 1380, jonka 33 klubissa on 1080 jäsentä. Ilmajoen rotaryklubin jäsenmäärä on juhlavuotena 47.

50 vuotta sitten Ilmajoen Rotaryklubin ensimmäiseen hallitukseen valittiin presidentiksi Tauno Luutonen, varapresidentiksi Paul Aalto, sihteeriksi Reino Jurvela, rahastonhoitajaksi Veikko Pirilä ja jäseniksi Niilo Koskiniemi ja Paavo Välimäki.

Ilmajoen rotaryklubi on puolen vuosisadan aikana niittänyt laajalti mainetta sillä, että sen jäsenistä huomattava osa on ollut läsnä 100-prosenttisesti viikkokokouksissaan. Nykypäivän kiireisestä elämänmenosta huolimatta tämä jämptiys on säilynyt, sillä yhä rotarit kokoontuvat viikkokokousiin yli 90-prosenttisesti.

Malkolan historiikista on luettavissa, kuinka tätä korkeaa läsnäoloprosenttia ihmeteltiin muualla. Jotkut kyselivät, että vankivaunullako teillä veljiä föörataan kokouksiin. Historia kertoo, että joskus on joku veli karannut sairaalasta ja toinen tuotu paareilla kokoukseen, että on saatu merkintä läsnäolosta. Nykypäivänä on helpompaa, koska rotarit voivat ns. paikata oman klubikokouksensa muissa rotaryklubeissa, niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

Rotarien kokoontumispaikan, Ilmajoen Krouvin, peräkabinetin seinällä olevassa vitriinissä komeilee peräti kaksi Rosanoff-pokaalia. Ranskalainen Henry Rosanoff lahjoitti jo ennen Ilmajoen klubin perustamista hopeapokaalin annettavaksi sille klubille, jonka läsnäolo on rotaryvuotena korkein. Ilmajoen klubi sai siihen heti alkuun kolme kiinnitystä ja pokaalin omakseen. Ja Rosanoffin lahjoittama toinenkin pokaali saatiin ilmajokisten vitriiniin vuonna 1962. Kolmannesta pokaalistaan Rosanoff teki kiertävän, mutta sekin on käväissyt vuosikymmenten saatossa usein Ilmajoella.

Rotaryliikkeen perustajan, Paul Harrisin, kunniaksi on perustettu erityinen arvonimi, jonka saajan klubi voi nimetä lahjoitettuaan mm. nuorisovaihtoa kustantavalle Rotary Foundationille huomattavaa tukea. Ilmajoki on ylittänyt vaaditut summat moneen kertaan, ja tänne onkin saatu aktiivisille rotareille useita Paul Harris-mitaleita.

Ilmajoella rotarytoiminta oli hyvin aktiivista alusta lähtien. Välittömästi aloitettiin kansainvälinen auttamistyö, josta tunnetuin kohde lienee polion kukistaminen maailmassa. Myös omalla paikkakunnalla autetaan.

Jo rotaryvuodesta 1957-58 on Ilmajoella jaettu Kunnon pojan stipendiä yhteiskouluun/lukioon. Yhteiskoulun varattomia ja lahjakkaita oppilaita tuettiin heti alkuvuosina, myös nykyisin lukioon annetaan stipendejä.

60-luvulla aloitettiin kansainvälinen opiskelijavaihto. Simo Isotalon 40-vuotishistoriikissa kerrotaan, että Ilmajoelta valittiin vuonna 1968 ensimmäinen rotaryvaihto-oppilas. Liisa Mäki-Välkkilä pääsi stipendiaattina vuodeksi USA:n. Hänen jälkeensä rotarit ovat lähettäneet yli 20 ilmajokista nuorta vaihto-oppilaiksi maailmalle. Vastaavasti tänne on tullut lähes saman verran, pääasiassa Amerikasta, mutta myös muilta mantereilta. Lisäksi nuorisovaihtoon kuuluu lyhyempiä vierailuja ja leirejä.

Nuoret ovat aina olleet tärkeä osa rotarytoimintaa. Nuorten ammatinvalintaan liittyviä tilaisuuksia on järjestetty jo kolmen vuosikymmenen ajan. Nyt sen ympärille on syntynyt nuorten yrittäjyyttä ja johtajuutta kasvattava RYLA-koulutus. Etelä-Pohjanmaan Opistossa järjestettävä koulutus on opiskelijoille ilmainen. Ilmajoen klubi on saanut siihen yhteistyökumppaniksi Kurikan rotaryklubin. Koulutukseen on vuosittain osallistunut yli 40 nuorta.

Toiminta pohjaa auttamiseen. Muutama vuosi he aloittivat oman kansainvälisen palvelun projektinsa ja tukevat kummikouluaan Etiopiassa.

Rotarytoimintaan kuuluu kanssaihmisten auttaminen koko maailmassa, niin kehitysmaissa kuin lähempänäkin. Mutta siihen kuuluu myös itsensä kehittäminen ja kasvaminen ihmisenä. Viikkokokouksissa on aina alustus jostakin ajankohtaisesta tai jonkun rotaryveljen ammattialaan kuuluvasta asiasta. Esimerkiksi edellisen rotaryvuoden aikana viikkokokouksissa kuultiin kymmenittäin alustuksia niin Ilmajoen arkipäivästä, kuten sairaankuljetuksesta ja perusopetuksesta aina Kekkosen ja Hruštševin ystävyyteen. Ohjelmaan kuuluvat myös vierailut yrityksiin, julkisiin laitoksiin ja työpaikoille.

Simo Isotalo muistuttaa 40-vuotishistoriikkinsa lopussa, että rotariveljien tulisi olla rotareja myös kokouksien ulkopuolella, työssä, harrastuksissa ja etenkin perheen piirissä. Presidentti Seppo Aura sanoo Ilmajoen Rotaryklubin juhlivan 50-vuotista toimintaansa ensi lauantaina näillä samoilla ajatuksilla.

Kunniajäsenet

Vuosikymmenten aikana Ilmajoen Rotaryklubi on nimennyt kunniajäsenikseen Pauli Aallon, Niilo Koskiniemen, Niilo Saanin, Eero Erkkilän, Olavi Lahden, Viljo Äärysen, Albert Nymanin, Esko Kuivasmäen, Aake Yli-Laurusen, Lasse Lintalan, Mikko Kivistön ja Jaakko Leppälän.

Ilmajoen Rotaryklubin perustajajäsenet

Pankinjohtaja Paul Aalto, lainopin kand. Jyri Ala-Nikkola, toimitusjohtaja Eero Erkkilä, kelloseppä Esko Honkasalo, rautatien kirjuri Reino Jurvela, toimitusjohtaja Bertil Karjarinta, johtaja Eino Keskimäki, kunnanlääkäri Niilo Koskiniemi, vanhempi lehtori Olavi Lahti, nimismies Tauno Luutonen, kansakoulunopettaja Eero Malkola, taidemaalari Nandor Mikola, kunnanjohtaja Juho Mononen, toimitusjohtaja Paavo Mäkelä, osuuskassan johtaja Veikko Pirilä, maanviljelijä Sakari Pojanluoma, kirjailija Waldemar Rantoja, kauppias Eero Rauhala, toimitusjohtaja Niilo Saani, ekonomi Eino Välimäki, toimitusjohtaja Paavo Välimäki, yliluutnantti Arvo Yli-Rajala.