RYLA INTERNATIONAL KUOPIO

Yleistä

Pohjois-Savon 10 Rotaryklubia järjestivät piirin 1430 RYLA INTERNATIONAL-leirin Pelastusopistolla Kuopiossa. Leirin järjestelyistä vastasi kaikista kymmenestä klubista valittu 11 hengen RYLA- tiimi, jonka jäseniä olivat: Mikko Eloranta , Seppo Jauhiainen, Urpo Järveläinen, Kalevi Komulainen, Väinö Korhonen, Raimo Nykänen, Rauha Pesonen, Timo Talikainen , Markku Vainio ja Toivo Väisänen, joka toimi tiimin puheenjohtajana.

Yhteydet

Nuorten hakemuksissa olleet sähköpostiosoitteet olivat osittain huonolla käsialalla kirjoitetut ja monet olivat osittain virheelliset, mikä teetätti suuren työn. Soittelemalla yritettiin selvittää oikeat osoitteet. Useimpiin osallistujiin saatiinkin jo kesäkuussa yhteys puhelimella, mutta vasta heinäkuun puolessa välissä olivat sähköpostiosoitteet siinä kunnossa, että saimme lähetettyä materiaalin sähköisesti. Samaan aikaan postitettiin myös kirjallinen materiaali. Leirin osanottajat olivat saaneet molemmilla tavoin lähetetyn materiaalin, jotka sisälsivät mm. isäntäperhetiedot.

Isäntäperheistä koulutettiin osa kesäkuun alussa ja loput heinäkuun lopulla. Kaikille isäntäperheille lähetettiin erillinen kirje, jonka mukana olivat kaikkien leiriläisten ajan tasalla olevat yhteystiedot. Kuopion lentoasema oli koko heinäkuun kiinni kiitoratojen päällystystyön takia. Tästä syystä tulijat ja vastaanottavat isäntäperheet ohjattiin Joensuun lentoasemalle. Paluu kotimaahan tapahtui Kuopion lentoaseman kautta. Sekosipa yksi leiriläinen varaamaan paluulennon Joensuusta, jonne yksi tiimin jäsenistä kuljetti hänet henkilöautolla. Kiitoskirjeet postitetaan isäntäperheille ja luennoitsijoille syyskuussa ja leiriläisille toimitetaan kooste valokuvista tervehdyskirjeen mukana myöhemmin syksyllä.  

Leiri

Leirille oli ilmoittautunut kaikkiaan 18 osanottajaa 14 maasta. Leirille saapui kaikkiaan 17 osanottajaa. Tieto yhden saapumisesta mahdollisesti myöhästyneenä ei aiheuttanut ongelmia isäntäperheessä. Leiri onnistui erinomaisesti sääolojen suhteen. Koko kesän jatkunut sadekausi päättyi ja alkoi elokuun helle. Leirin ohjelman runko rakentui edellisenä kesänä Haminassa pidetyn leirin mukaiseksi, joskin aiheet vaihtelivat ja majoittuminen sekä ruokailu Pelastusopistolla vaikuttivat ohjelman aikatauluun. Kaksi luentopäivää oli pakon sanelemana sijoitettava leirin viimeisille päiville, mikä ei ollut paras mahdollinen järjestys.

Leiripäivinä oli leiriläisten mukana pääsääntöisesti kaksi rotaria, yksi rotari majoittui samoissa tiloissa toimien yövalvojana. Leiriläisten apuna, ohjaajina ja tarvittaessa tulkkina toimi kaksi vuosivaihdossa ollutta vaihto-oppilasta Saila Alikoski ja Eveliina Raivio , jotka sopeutuivat tehtävään ensi hetkestä ja toimivat innokkaina ohjaajina koko leirin ajan.

Leiriläisille annettiin todistus, jossa kuvattiin leiriä ja sen aikana käsiteltyjä aiheita. Suomalaisille vaihto-oppilaille annettiin ohjaajan työstä työtodistus, jolla toivotaan olevan nuorille myöhemmin työpaikkaa hakiessa hyötyä.  

Leirin ohjelma käsitti kolmena päivänä luokassa tai luentosalissa tapahtuvia luentoja ja ryhmätöitä. Luennoitsijoina olivat paikalliset yritysjohdon konsultit. Yhtenä päivänä luennot olivat kuopiolaisissa yrityksissä, joissa liikkeen johtohenkilöt luennoivat aiheesta kansainvälisesti toimivan yrityksen johtaminen. Kaikki luennoitsijat olivat mukana talkoohengessä, ainoastaan matkakulut maksettiin.

Yhtenä päivänä Pelastusopiston pelastusjohtajiksi kouluttautuvat ammattikorkeakoulun opiskelijat järjestivät oppilaitoksensa esittelyn.  Koulutusohjelmaan kuuluvia pelastusharjoituksissa oli mukana leiriläiset ja puoli päivää he olivat pukeutuneet pelastajan asuihin kokemassa Pelastusopiston harjoitusalueella tulipalon kehittymisen, kaasupalon vaikutuksen ja lopuksi konkreettisesti sammutusharjoituksen.

Lisäksi oli kaksi retkipäivää. Yhtenä päivänä leiriläiset tutustuivat Kuopion kaupunkiin kiertoajelulla ja samana päivänä soutivat kirkkoveneellä Kallaveden saareen. Illalla oli savusauna ja tukkilaisnäytös Rauhalahden ”Jätkänkämpällä”. Toisena retkipäivänä leiriläiset tutustuivat suomalaiseen maa- ja metsätalouteen. Samassa yhteydessä he tutustuivat suomaiseen metsänkorjuun huipputekniikkaan ja metsäkonevalmistukseen Ponsse Oy:ssä. Leiripäivien iltaohjelmana oli mm. rotarien tapaaminen, kansainvälinen ilta, tutustuminen Puijon urheilukeskukseen ja päättäjäisilta Kuopion kaupungintalolla, jossa jaettiin todistukset.  

Kuljetukset

Koska kurssi ja majoitus tapahtuivat kaupungissa, kuljetukset muodostivat yhden suuren ongelman, joka ratkaistiin osin käyttämällä paikallisliikenteen linjavuoroja, mutta jouduttiin myös tilausajoa käyttämään. Ylä-Savon retki ja kuljetus lentokentälle olivat myös tilausajoa. Kuljetukset lisäsivät leirikustannuksia verrattuna jossakin rannalla olevassa leirikeskuksessa järjestettyyn leiriin. Kuljetuksista vastasivat päivien vastuuhenkilöt ja tilausajosta yksi tiimin jäsen. Rotari ja apulaisohjaajana toimitut vaihto-oppilas saattoivat Kuopiosta lähtevät lentoasemalle, yksi tiimin jäsen kuljetti yhden Joensuuhun ja kaksi matkusti junalla. Yhden leiriläisen (venäläinen) vanhemmat  hakivat hänet leiriltä.

Isäntäperheet

Isäntäperheet hankittiin järjestelyvastuussa olevien klubien toimesta Kuopiosta ja Iisalmesta sekä näiden naapurikuntien alueelta. Viikko isäntäperheissä opettaa ulkomaalaisille nuorille enemmän Suomesta; kummallinen suomalainen ruoka, sauna, kesämökit, kesätapahtumat jne. Isäntäperheviikko oli ollut monelle nuorelle leirin veroinen hieno elämys. Viikko perheessä on vuorovaikutusta suomalaisen kulttuurin kanssa parhaimmillaan. Tämän leirin osanottajat olivat poikkeuksellisen tyytyväisiä viikkoon isäntäperheissä ja mainitsivat palautteessa sen yhtenä positiivisimmista asioista.  

Muuta

RYLA-leiri antaa ulkomaisille osanottajille johtajuudesta ja yritteliäisyydestä hyviä valmiuksia, vaikka se ei teekään heistä vielä yritysjohtajia. Lisäksi leirillä osanottajat saavat kansainvälistä vuorovaikutusta toisiltaan ja isäntäperheiltä, joille leirin ensimmäinen viikko yhdessä leiriläisen kanssa saattaa muodostua pitkäaikaiseksi ystävyyssuhteeksi.